200 vuotta sitten matkustaminen tapahtui useimmiten hevosvaljakon kyydissä. Matkanteko oli huomattavasti hitaampaa kun nykypäivän autoilla tai lentokoneilla. Tämän päivän yhteiskunta kuormittaa ympäristöä enemmän, mutta tarjoaa nopeita ratkaisuja kulkemiseen. Nopeus ja tehokkuus ovatkin tämän päivän avainsanoja, samoin kuin innovatiiviset tavat viihtyä matkan aikana. Nykypäivän matkustaja viihdyttää itseään älypuhelinten ja tablettien tarjoamassa virtuaalimaailmassa vaikka nettikasinolla https://21casino-bonus.com/mobiilikasino pelaten tai elokuvia katsellen. Menneen ajan matkustajalle jännityksen toi valjakon kyydissä istuminen ja maisemien ihailu. Tuota menneisyyden yksinkertaiselta tuntuvaa rauhaa kaipaa myös nykyajan kiireiseen sykkeeseen väsynyt suorittaja.
Matkustaminen hevosaljakoilla
Muualla maailmassa hevosilla on matkustettu huomattavasti Suomea pitempään; Suomessa hevosvaljakoilla matkustaminen yleistyi vasta 1800-luvun tietämillä tieverkoston laajentuessa ja parantuessa. Hevosvaljakoilla matkustetaan tänäkin päivänä, ei tosin niinkään Suomessa, mutta monissa sellaisissa maissa ja kohteissa, joissa autoteitä ei juuri ole.
Ennen vanhaan matkantekoa tuli alkaa suunnittelemaan huolella jo hyvissä ajoin, olipa kyseessä sitten sunnuntainen kirkkomatka tai pitempi matkanteko. Säähän tuli varautua oikeanlaisella, riittävällä pukeutumisella, ja matkan pituudesta riippuen valjakon hevonen tai hevoset oli valmisteltava riittävällä levolla ja hoidolla ennen matkaa. Matkaan käytettävä aika oli myös paljon nykyaikaa liukuvampi käsite. Kauniilla säällä matkustaminen oli mutkattomampaa, mutta sään ennustaminen oli haastavaa, ja yllättävä sään huononeminen saattoi herkästi keskeyttää matkanteon. Myös yllättävät kalustovauriot, tai hevosen tai ohjastajan loukkaantuminen haastoivat matkan jatkumisen. Myöskään matkustajalle ei ollut tarjolla apua sairastuessa. Niinpä matkaan lähteminen oli aina täynnä epävarmuuksia ja kysymysmerkkejä. Nykypäivän matkustaja ei herkästi altistaisi itseään enää samoille vaaroille, jotka olivat arkipäivää menneen ajan matkustamisessa. Mutta jos jotakin, niin ympäristölle ystävällistä vanhan ajan matkustaminen kyllä oli.
Nykyaikainen matkustaja arvostaa matkanteossa ennen kaikkea tehokkuutta. Huoli ympäristöstä on lisääntynyt vuosikymmenten mittaan, mutta vielä tänäkin päivänä merkittävämpää on matkanteon nopeus ja matkaan kuluvan ajan hyödyllinen käyttö. Lomalle lähtiessäkin matkustamiseen käytettävä aika suunnitellaan huolellisesti, jotta ajasta saadaan irti kaikki mahdollinen. Nykyajan ihminen onkin hyvin suoritusperusteinen, onpa kyseessä sitten vapaa-ajan matka tai työliikkuminen.
Mutta vilahduksia menneen ajan matkanteon hengestä voidaan nähdä siellä täällä, ihmisen ryhdyttyä kiinnittämään enemmän huomiota itsensä ja ympäristön hyvinvointiin. Kukapa tietää – ehkä kiireettömyys ja luontoarvot tuovat takaisin menneen ajan matkustustapoja.